Hyppää sisältöön
NYT: Kaikkiin yli 100€ tilauksiin ilmainen kotiinkuljetus!
NYT: Yli 100€ tilauksiin ilmainen kotiinkuljetus!

puuleimasin, paisley 1

Loppuunmyyty
13,00€
Blockprinting on yksi vanhimmista painamisen muodoista, jonka jäljet johtavat tuhansien vuosien taakse Intiaan, Kiinaan ja Japaniin. Pitkästä historiastaan johtuen tekniikoita on monia, mutta oleellisimmin block painannassa siirrettään väriä kaiverretun leimasimen avulla alustaan. Itse kaiverrus on tarkkaa ja aikaa vievää käsityötä.Valmistus:Blockwallah = 'Block' (leimasin) + 'wallah' (hindinkielinen sana myyjä), on suomalais-intilainen perheyritys, joka on erikoistunut tuottamaan vuosituhansien perinteet omaavia puisia leimasimia. Blockwallah -puuleimasimet kaiverretaan käsin kestävän kehityksen mukaisesta seesampuusta. Leimasinten valmistus työllistää pienissä kylissä asuvia artesaaneja sekä tarjoaa mahdollisuuden elinkeinoon monille köyhyydessä eläneille ihmisille. Perinteisesti miehet hoitavat puun kaiverruksen ja naiset huolehtivat valmiit tuotteet lähetyskuntoon. Yrityksen eettiset arvot, tuotteiden pitkäikäysyys ja monikäyttöisyys on ainakin vakuuttanut meidät Lavlia-verkkokaupassa!Käyttö ja hoito:Blockwallah-leimasimet sopivat erinomaisesti kankaanpainantaan, mutta voit käyttää leimasimia myös puun leimaamiseen, erilaisten massojen pintakuviointiin tai tehdä upeita papereita ja kortteja! Käsinkaiverrettu leimasin on myös viehättävä koriste-esine ja sopii erinomaisesti lahjaksi.Voit käyttää leimaamiseen erityisesti kankaanpainantaan tarkoitettuja värejä tai akryylimaaleja. Käytä leimatessa alustana tasaista ja hieman joustavaa materiaalia, esim. sanomalehteä tai vaikka silityslautaa, jotta maali tai leimasinväri tarttuu tasaisesti koko kuvion alueelta. Leimasimen voi käytön jälkeen huuhdella juoksevan veden alla ja tarvittaessa harjata pehmeällä harjalla puhtaaksi. Leimasimet sopivat hyvin myös lasten käteen.Painaminen on helppoa ja hauskaa!Tuotetietoa:Jokaisen leimasimen mukana on lyhyt englanninkielinen käyttöohje. Lisää leimasinten käytöstä voi lukea Lavlian blogista.